keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Pelon ilmapiiri

Norjassa on tapahtunut hirvittävä tragedia. Yksittäinen henkilö on teknisin apuvälinein saattanut julmasti kuolontilaan lähes sata ihmistä. Tällainen rikos ihmisyyttä vastaan on tuomittava rajusti.

On itsestään selvää, että taustalla on ollut voimakas vaikutin. Tuo vaikutin luonnollisesti on metsämansikan makuisen Muumi-limpparin puute. Norjassa tuota tuotetta tuskin saa, joten tekijä oli varmasti kovassa Muumi-limpparipuutteessa. USKON vakavasti, että Muumi-limpparin puute lauhdevedessä oli myös Fukushiman ydinonnettomuuden pääsyy. Suomessakin Muumi-limpparia on yritetty jo vuosia saada isompiin pulloihin. On vain ajankysymys, koska täälläkin alkaa hirmuisia sattumaan. On toimittava heti!

Presidentiltä eikä ministereiltä ole tullut minkäänlaista kommenttia Muumi-limpparin vähyyteen nähden. Näin ollen he antavat hiljaisen myöntymisensä sekä pienille limupulloille, että siviilien joukkotuhonnalle. Olisi äärimmäisen tärkeää, että jokainen tuomitsisi aktiivisesti pienet Muumi-limpparipullot. Erityisen huolestuttavaa on internetissä tapahtuva anonyymi hiljainen hyväksyntä. Kuinka tällaiset nimimerkin takaa joukkotuhontaa ihannoivat limuvihaajat voidaan saada Muumimailmaan vangituksia, jos emme anna poliiseille lisää valtuuksia selvitää, kuka on mitäkin mieltä mistäkin?

Toiminnan on oltava välitöntä! Emme voi odottaa, että saamme lisätietoja tekijän taustoista ja motiiveista, taikka yksityiskohtia teon etenemisestä ja suunnittelusta. Jotain pitää tehdä heti. Nyt kun pelkoa on ilmassa, ihmiset ovat järkyttyneitä ja tunteet ovat muutenkin pinnassa, niin on tärkeää, että Muumi-limppariuudistus runnotaan väkisin läpi. Jokaisen pitää valita onko meidän puolella puolustamassa avoimuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia, vaiko heidän puolella kehoittamassa ihmisiä massamurhaan ja nostattamassa vihaa metsämansikoista pitäviä kohtaan. Asia on täysin kaksijakoinen. Ydintuhot, holokaustit, maailmanloput ja väljähtäneet oluet ovat täälläkin pian päivittäisiä, jos yksikin tekee väärän valinnan. Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että jokainen ilmiantaa ystävänsä, sukulaisensa ja tuntemattomat, joiden olettaa ajattelevan väärin.

-PYO

perjantai 15. heinäkuuta 2011

110 kertaa päivässä

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero kirjoittaa blogissaan seuraavasti
Väkivaltaa on käytetty päivittäin 15 kertaa enemmän kuin viime vuonna. Siis joka päivä, vuoden alusta asti. Pahoinpitelyyn ja seksuaalirikoksiin on syyllistytty keskimäärin yli 110 kertaa päivässä. [...] Jos loppuvuosi jatkuu samanlaisena, niin saavutamme näissä laittomissa teoissa surullisen Suomen ennätyksen

Se, että rikosten määrä on kasvussa tuskin yllättää yhtään ketään. Se, että poliisin resursseja leikataan tuskin mahtuu kenenkään ymmärrykseen. Lienee aika selvää, että rikosten määrän kasvu korreloi poliisin määrärahojen vähentämiseen. Tämän ei pitäisi olla kenellekään mitenkään epäselvää. Joku kuitenkin on valmis leikkaamaan poliisin määrärahoja, koska

1) Suoman taloudellinen tilanne on niin rapakunnossa, että kaikesta - myös välttämättömistä asioista - on leikattava.

2) Poliisilta säästyneet määrärahat voidaan käyttää johonkin tehokkaampaan tapaan torjua rikollisuutta.

3) Rikosten tekeminen on ihan OK, eikä sen vuoksi vastatoimia voida pitää välttämättöminä.

Mikäli ensimmäinen vaihtoehto olisi totta, niin leikkauksia tapahtuisi myös esim. kansanedustajien palkoissa. Kokemuksesta tiedämme, että tämä ei ole totta. Mikäli toinen vaihtoehto olisi totta, niin rikosten pitäisi olla jo vähentynyt, koska määrärahoja on jo nyt leikattu. Tämäkään ei siis ole totta. Näin ollen viime Hallitus on todennut, että vaihtoehto kolme on totta. Pyydän lukijaa ajatuksella lukemaan tuon vaihtoehdon hitaasti ja pohtimaan, miksi hän ei jo heitä pyyhettä kehään ja muuta ulkomaille.

Positiivisena voidaan todeta, että ainakin kansa esitti viime vaaleissa selkeää kritiikkiä tällaista linjausta vastaan. Vielä kun uppiniskaiset poliitikot tajuaisivat, että sitä kansan mielipidettä kannattaa kunnioittaa, eikä vain ajaa omia sairaita linjauksiaan.

Paateron blogikirjoituksen lopussa kehoitetaan myös astumaan poliisiylijohtajan rooliin ja esittämään ideoita, miten poliisi tulevaisuudessa suitsisi rikoksia. Ihan kaikkia kommentteja en Facebookista vaivautunut lukemaan, mutta tässä yleisiä ja muuten mielenkiintoisia ilmiöitä kommenteista.

Resurssit
On ilo huomata, että lähes kaikki ovat ymmärtäneet, ettei ratkaisu juurikaan ole poliisin toimintatapojen muuttamisessa, vaan yksinkertaisesti resurssien lisäämisessä. Mitä enemmän pollareita, sitä todennäköisemmin saadaan rikolliset kiinni. Voisi myös olettaa, että kiinnijäämisen riski vähentäisi intoa lähteä rikolliselle polulle.

Kovemmat rangaistukset
Aika monessa viestissä paistoi läpi turhautuneisuus rangaistusjärjestelmään. Erityisesti väkivaltarikoksien suhteen harmitellaan, että tekijä pääsee hyvin vähällä. Itselleni tulee mieleen myös sakkolain uudistus, joka on täysin epäonnistunut. Vähävaraiset taparikolliset saavat näpistyksestä vain sakkoa. Koska maksamatonta sakkoa ei voida muuttaa vankausrangaistukseksi, niin sakkolapun voi repiä poliisin silmien edessä. Entinen oikeusministeri Tuija Brax ehdotteli jalkapantaratkaisua. Luonnollisesti sekä poliisi, että kauppias tyrmäsivät idean. Itse hieman ihmettelen, miten helvetissä jalassa roikkuva digitaalikillutin, estää ketään menemästä kauppaan ja ottamaan ommoo alennusta. Vai onko laitteen tarkoitus sellainen, että kun henkilö astuu kauppaan, niin varashälyttimet alkavat huutamaan ja vartija (jos sellainen kaupassa ylipäätänsä on) tulee varjostamaan potentiaalista näpistelijää (joka siis kiinni jäädessään saa sakkoja revittäväkseen ja voi tulla hetken päästä uudestaan pihistämään tavaraa). Brax ei muutenkaan oikein ole tuntunut olevan tehtävänsä vaatimalla tasolla. Onneksi tuleva ministeri Anna-Maja Henriksson vaikuttaa olevan kiinnostunut ainakin naisiin kohdistuvan rikollisuuden kitkemisestä. Saas nähdä, mitä tapahtuu. Odotellessa voi vaikka lukea vanhan kirjoitukseni rikollisuuden luonteesta ja rangaistuksista. Jatketaan kuitenkin vielä hieman noista Facebook kommenteista.

Moraali ja nuoriso
Osa pohdiskeli onko Suomesta kadonnut moraali kokonaan. Rikoksen tekijää vähä välittää uhreista ja sivulliset vähät välittää muista kuin itsestään. Osa ehdotteli suurempaa kuria nuorisolle toiset taas lisäisivät valistusta. Toisten mielestä rikolliset ovat vapaan kasvatuksen saaneita ja toisten mielestä liiallisen kurin vääristämiä. Mielenkiintoista on, että kellään ei ollut varmaa tietoa. Ilmoille heiteltiin "Uskoisin, että..." ja "varmaan" -tyyppisiä lausahduksia. (Enpä itsekään kohtuullisella etsimisellä löytänyt mitään viitettä vapaan kasvatuksen suhteesta rikollisuuteen, puolesta tai vastaan).

Nuorisorikollisuudesta löytyi kyllä lähde(pdf). Kun tarkastelussa on aikaväli 1995-2004, niin omaisuusrikokset ovat laskussa, mutta väkivaltarikokset näyttävät pysyneen samalla tasolla. Nämä luvut ovat kuitenkin viisi vuotta vanhoja, joten ne eivät välttämättä enää pidä ihan paikkaansa.

Nuoret ovat todellisuudessa keskimäärin melkoisen tyhmiä, vaikka omasta mielestään osaavat kyllä ajatella. He ovat kuitenkin useimmiten melkoisen kokemattomia ja eivät ole tottuneet kantamaan vastuuta niin paljoa kuin aikuiset. Näin ollen ei oikein voida olettaa, että nuori välttämättä ymmärtäisi täysin mitä on tekemässä. Uskoisin kuitenkin, että 13-vuotias kyllä ymmärtää eron oikean ja väärän välillä, ainakin selvemmissä tapauksissa, kuten näpistämisessä. Jännityksen halu kuitenkin varmasti usein vie voiton ja ryhmäpaineen alla nuori tekee hölmöyksiä. Vanhemmilla ei nykymaailmassa ole mitään mahdollisuutta valvoa nuoren käytöstä 24/7, joten tuntuu hieman oudolta, että kasvattaja olisi vastuussa siitä, jos nuori varastaa kaupasta tupakkaa. Tällaisessa tapauksessa katsoisin, että olisi tarpeellista, että nuori kantaisi vastuun teoistaan ja oppisi, että typeryydet eivät kannata.

Mutta mikä sitten olisi sopiva rangaistus? Sakot vai linnaa? Paljon vai vähän? Pienet sakot voidaan ohittaa olankohautuksella ja mahdollisesti ne kolahtavat vanhempien pikkiin, mikä ei tee nuoresta vastuunkantajaa. Suuremmat sakot olisivat varmasti parempi vaihtoehto, mutta liian suuret sakot saattavat tappaa motivaation. Jos nuoruuden hölmöilystä johtuen puolet palkasta menee aikuisena korvauksiin, niin tällöin henkilö tuskin viitsii töihin ryhtyä. Se, että ajetaan yksilö sosiaalipummiksi jo nuorena ei ole fiksua. Vankeusrangaistuksissa on aika samanlainen ilmiö. Viikko putkassa voi tehdä nuoresta jopa coolin ja vuosi putkassa todennäköisesti vahingoittaa koulumenestystä ja muuta elämää tarpeettomasti. En oikein osaa sanoa, millainen maksullinen koulukotimenetelmä olisi toimivin, mutta sen tiedän, että jalkapanta ei ole ratkaisu.

Vähäosaiset ja mielenterveyshäiriöiset
Osa on sitä mieltä, että rikollisuuteen ajautuvat vähäosaiset ja osa sitä mieltä, että ajurina toimii ahdistava yhteiskunta, joka tuottaa mielenterveysongelmia. On selvää, että nyky-yhteiskunnassa tarvitsee rahaa hengissäsäilymiseen, elämiseen enemmän rahaa. On myös selvää, että jos rahaa on nolla yksikköä, niin sitä on hankittava keinolla millä hyvänsä, vaikka rikollisesti. Suomessa on kuitenkin sellainen sosiaaliturva, ettei kukaan kuole nälkään tai kylmyyteen. Ruokaa ja vaatteita saa kuka tahansa. Kännykät, muotikledjut ja ryyppyrahat ovatkin sitten asia erikseen, mutta ne eivät olekaan välttämättömiä hengissä pysymiseen. Terveydenhuolto onkin asia erikseen. Suomessa on liikaa epäterveitä ihmisiä. Valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa pitää jokaista ihmistä ikuisesti hengissä. Mihin viiva vedetään onkin sitten taas aivan uusi kysymys. Kati Bergmanin kommentti kiteyttää asian hyvin

Ei tämä yhteiskunta laita ketään tekemään mitään. Jos joku pieksee toisen, se on tasan oma valinta. Ei tarvii olla iso vika jos se on päässä. Ja sitä vatipäisyyttä ei päähän taputtelulla ja holhoamisella korjata.


Yhteiskuntaa voi syyttää siitä, että itsellä menee huonosti, mutta yhteiskuntaa ei voi syyttää siitä, että itse tekee tyhmyyksiä. Ihminen on vastuussa omista toimistaan (ellei nyt joku oikeasti laita asetta ohimolle ja pakota varastamaan sitä tupakkaa). On jokseenkin filosofinen kysymys, missä menee tervejärkisyyden raja. Toiset saavat kickejä yhdestä asiasta toiset toisesta. Jos kuitenkaan ei osaa ymmärtää, että omien täpinöiden saavuttaminen (tuntuvasti) haittaa toista yksilöä, niin silloin pää on pipi. Jos pää on pipi, niin pitää mennä hoitoon. Jos hoito ei auta, niin eiköhän silloin voida yksilö pitää erossa muista yksilöistä, esimerkiksi vangitsemalla.

Alkoholi
Suomalaiseen rikollisuuteen yleensä liittyy alkoholi. Äkkiseltään voisi ajatella, että kielletään alkoholi, jolloin kännirikollisuus vähenee. Historiaa tuntevat tietänevät kuinka huonosti tämä toimii. Jos alkoholi kielletään (tai vero laitetaan niin korkealle, että hinnat ovat sietämättömiä), niin alkaa kotipoltto, salakuljetus ja muiden aineiden käyttö. Eli luodaan uutta rikollisuutta ja terveydelle (ei välttämättä omalle) haitallista nautiskelua. Kun huomioidaan se, että loppujen lopuksi aika harva alkoholin käyttäjä syyllistyy rikokseen, niin rankaisumenetelmä kohdistuu aika suureen osaan viattomia. Tällainen käytäntö on taas oma lukunsa, josta tärkeimmät ajatukset seuraavassa.

Jos ilmiö A, joka on melko neutraali, aiheuttaa parametrilla B, ilmiön C, joka on negatiivinen, niin C:n poistamiseksi ei tule poistaa A:ta, vaan keskittyä kausaallisuuden rikkomiseen. Esimerkiksi, on selvää, ettei alkoholin käyttö (A), johda aina murhaan (C), vain vain tietyissä tapauksissa (B). Voidaanko ihmisiltä kieltää keittiöveitset (ja täten suurinosa ruuanlaitosta), koska veitsillä vahingoitetaan myös ihmisiä? Keittiöveitsiä toki käytetään enemmän hyväksyttävään käyttöön kuin haitalliseen käyttöön, joten suhteella voisi selvittää sallittavuuden. Alkoholi toisaalta on ollut valtaosalle iltojen ilo ja parisuhteiden alku jo vuosisatoja. Edelleenkin vain vähemmistö alkoholin käyttäjistä sortuu rikolliseen toimintaan. Häiriökäyttäytymiseen alentuu kyllä varmaan melkein jokainen.

Tällä periaatteella kannattaa myös miettiä, mitä tehdä mielenterveysongelmaisten kanssa. Ei kaikkia masennuksesta kärsiviä kannata laittaa telkien taakse vain siitä syystä, että ovat todennäköisemmin potentiaalisia rähinöitsijöitä.

Maahanmuuttajat
Yhtenä teemana vaikuttaa olevan maahanmuuttajien ja ulkomaalaisten lisääntyminen suomessa. Sitä myöten oletetaan, että myös rikollisuus lisääntyy. Hannu Niemen selvitelmä(pdf) osin tukee tällaisia ajatuksia.
Suomessa asuvat ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain 1,3–1,5 kertaa useammin epäiltyinä rikoksista kuin suomalaiset.

Suhteellisesti useammin ulkomaalaiset ovat olleet vuosittain epäiltyinä raiskauksista, muista seksuaalirikoksista ja ryöstöistä.

Ulkomaalaiset joutuvat väkivaltarikosten uhriksi useammin kuin suomalaiset.

Taaskin täytyy huomata, että tilastot ovat n. viiden vuoden takaa, joten nykyhetki saattaa olla toisenlainen. Jos oletamme, että tilastot eivät valehtele, niin voisi pohtia syitä, miksi ulkomaalaistaustaiset ovat suhteellisesti hanakampia tuottamaan rikoksia kuin kantaväestö. Sen jälkeen voikin pohtia, mitä asialle tulisi tehdä. Ehkäpä kuitenkin vasta ensi kerralla.

Yhteeveto
Poliisille lisää määrärahoja. Rangaistukset sellaisiksi, että ne eivät turhaan tuhoa yksilön loppuelämää, mutta toimivat kuitenin opettavaisina kokemuksina ja ohjaavat lainkuuliaisempaan elämään. Syy-seuraus-suhteita pohtiessa kannattaa huomioida, mitä lähtee korjaamaan. Myös keinojen pitäisi olla käytännölliset.

-PYO

edit(18.7): Layout